Dust if you must

Dust if you must.
But wouldn’t it be better,
To paint a picture, or write a letter,
Bake a cake, or plant a seed?
Ponder the difference between want and need.

Dust if you must.
But there is not much time
With rivers to swim and mountains to climb!
Music to hear, and books to read,
Friends to cherish and life to lead.

Dust if you must.
But the world’s out there
With the sun in your eyes,
the wind in your hair,
A flutter of snow, a shower of rain.
This day will not come round again.

Dust if you must.
But bear in mind,
Old age will come and it’s not kind.
And when you go, and go you must,
You, yourself, will make more dust.

Ylläoleva runo löysi tiensä kehyksiin välittömästi, kun luin sen ensimmäisen kerran. Tänään on siivouspäivä ja mietin jälleen tuon runon sanomaa. Vessanpönttöä jynssätessäni mietin lähinnä, että mitä helvettiä minä oikein teen. Eikö olisi vähän parempaakin tekemistä? Siksi keitin kahvit ja tulin kirjoittamaan aiheesta blogiini :)

 

Siivoamisen pitäisi olla minulla geneettisenä ominaisuutena äitini puolelta. Mummini oli kova siivoamaan, äitini on opettanut minulle pienestä pitäen, että oma huone siivotaan ja pidetään siistinä. Tai jos ei pidetä niin sitten siivoamista on kahta kauheammin. Valitettavasti näyttäisi siltä, että siivoamisvimman aiheuttava geeni on yhteisvallitseva ja isäni puolen geenit ovat snadisti dominoivampia. Minä nimittäin välttelen siivoamista maailman tappiin saakka. 

 

Ystäväni oli täällä kyläilemässä ja aikansa touhua katseltuaan hän vaivihkaisesti kysyi, että kumpi meistä, minä vai Minin isä, on se joka on siistimpi. Taidamme olla siinä onnellisessa asemassa, että ei kumpikaan. Ainakaan aiheesta ei saada väännön vääntöä aikaiseksi. Piti oikein muistella, että mitenkäs tämä on meillä mennyt ja tulin siihen lopputulokseen, että minä olen joka kerta ollut se, joka vaateröykkiöiden keskeltä huutelee, että olisiko aika siivota. Siitä menee sitten vielä pari viikkoa ennenkuin saamme aikaiseksi.

 

Minä en henkilökohtaisesti ymmärrä puunaamisen tarvetta. Mielestäni elämänmerkit saavat näkyä. Mitään lauantaisiivouksia minun huushollissani ei koskaan tehdä, ei nyt eikä tulevaisuudessa, koska en ymmärrä mikä pointti on siinä, että viikon kahdesta (keskivertopalkansaajan) vapaapäivästä toinen käytetään siivoamiseen. Minin aion kuitenkin opettaa siivoamaan oman huoneensa. Syynä on ainoastaan se, että minä en sitä aio siivota sen jälkeen kun tyyppi oppii kävelemään.

 

Tällä kertaa siivoan ihan silkasta sosiaalisesta paineesta. Anoppi on tulossa kylään.